Haastattelimme senior system specialistiamme Joona Kokkosta. Hän työskentelee B2B Solutionsilla automaation ja kehitysprojektien parissa.
Keskustelussa pureuduttiin siihen, mitä yrityksissä oikeasti tapahtuu tekoälyn ja automaation ympärillä, missä ollaan jo pitkällä ja missä vielä alkutaipaleella.
Miltä tekoälyn ja automaation tilanne näyttää nyt suomalaisissa yrityksissä?
Tuntuu, että moni on nyt siinä vaiheessa, että tekoälyyn on tutustuttu ja Copilot-lisenssit ovat jo käytössä. Työkalu on otettu käyttöön, mutta ehkä vasta pieni osa sen potentiaalista hyödynnetään. Monessa yrityksessä mietitään, mitä kaikkea sillä voisi oikeasti tehdä ja mistä saataisiin eniten bisneshyötyä.
Onko suomalaisyritykset mielestäsi mukana kehityksen vauhdissa?
Kyllä, sanoisin niin. Ei olla kärjessä globaalisti, mutta ei missään nimessä jäljessäkään. Moni organisaatio käyttää Microsoftin ympäristöä muutenkin, joten kynnys Copilotin ja muiden AI-ominaisuuksien käyttöönottoon on matala. Tällä hetkellä ollaan ehkä sellaisessa “ensimmäinen aalto” -vaiheessa: työkalu on olemassa, seuraavaksi pitää oppia käyttämään sitä viisaasti.
Miten yrityksissä ajatellaan tekoälyä suhteessa ihmisiin. Ajatellaanko tekoälyä ja automaatiota vain tehostamisen kautta?
Omasta kokemuksesta sanoisin, että lähtökohta on enemmän se, että tekoäly ja automaatio helpottavat työntekoa. Ei niinkään niin, että joku haluaisi korvata ihmisiä. Tyypillisiä esimerkkejä ovat manuaalisen työn vähentäminen, kuten datan siirtely järjestelmästä toiseen, yksitoikkoiset Excel-tehtävät tai rutiininomaiset sähköpostit. Tekoäly nopeuttaa ja selkeyttää työtä, mutta ihminen on edelleen se, joka päättää asioista.
Mikä erottaa yritykset, jotka ovat saaneet tekoälystä arjen hyödyt irti, niistä, jotka ovat vielä telineissä?
Yksi iso ero on se, että tekoälyä uskalletaan käyttää mahdollisimman laajasti. Ei niin, että yksi tiimi kokeilee, vaan että työkaluja tuodaan koko organisaation käyttöön ja ihmisille annetaan lupa testata ja opetella. Yrityksissä, joissa tämä on onnistunut, tekoäly ei ole irrallinen projekti vaan osa arkea.
Missä kohdin yritykset tyypillisimmin kompuroivat, kun tekoälyä ja automaatiota otetaan käyttöön?
Usein suurin haaste on se, että käyttöönottovaihe jää puolitiehen. Työkalut hankitaan, mutta ei pysähdytä miettimään, miten prosessit muuttuvat. Ihmisillä on totuttu tapa tehdä työtä, ja uuden tavan opettelu vie hetken. Tekoälyn hyödyntäminen on osittain muutosjohtamista: pitää antaa aikaa opetella ja näyttää konkreettisesti, miten oma työ helpottuu.
Kun yritys haluaa ottaa tekoälyn käyttöön, ovatko odotukset tekoälystä ja automaatiosta yleensä mielestäsi realistisia?
Se riippuu. Yksittäisiin työkaluihin, esimerkiksi Copilotiin, kohdistuu paljon odotuksia, ja ne ovat osittain ansaittuja. Se on jo nyt huomattavasti parempi kuin pari vuotta sitten. Mutta kun mennään isompiin kokonaisuuksiin, kuten räätälöityihin automaatioihin ja prosessiin liittyviin integraatioihin. Tarvitaan testausta, asetusten säätämistä ja taustalla paljon työtä. Tähän kohtaan osa yrityksistä ehkä yllättyy: hyöty on saavutettavissa, mutta vaatii panostusta.
Onko jokin väärinkäsitys, joka nousee usein esiin tekoälyyn liittyen?
Yksi tyypillinen on se, että jos tekoälyä on kokeiltu pari vuotta sitten ja kokemus oli huono, siihen ei haluta palata. Kehitys on ollut niin nopeaa, että puolenkin vuoden takainen kokemus voi olla jo vanhentunut.
Toinen väärinkäsitys on se, että automaatio ja tekoäly olisivat sama asia. Automaatiota voi tehdä ilman tekoälyä, esimerkiksi prosessiautomaatio työnkuluilla. Tekoäly voi sitten tuoda tähän lisäkerroksen, mutta ne eivät ole synonyymejä.
Voisitko antaa konkreettisia esimerkkejä projekteista, joissa tekoäly tai automaatio on tuonut asiakkaalle hyötyä?
Yksi esimerkki liittyy asiakastietojen hallinnointiin. Rakensimme ratkaisun, jossa tekoäly agentti haki tarvittavaa tietoa eri lähteistä, esimerkiksi vuosikertomuksista, ja täytti pohjan löytämällään tiedolla. Käyttäjän tehtäväksi jäi etsinnän kohteen kertominen agentille sekä lopullisen työn viimeistely. Se säästi aikaa ja vähensi manuaalista tiedon kaivelua
Toinen esimerkki on lupaprosessien automatisointi. Aiemmin tiettyjen dokumenttien tai datan käyttöön tarvittiin esihenkilön hyväksyntä, ja se hoidettiin sähköpostiketjuilla. Rakensimme automaation, jossa loppukäyttäjä täytti lomakkeen, järjestelmä ohjasi pyynnön oikeille henkilöille, keräsi hyväksynnät ja palautti lopputuloksen. Prosessi nopeutui ja muuttui läpinäkyväksi.
Kolmas konkreettinen alue ovat on- ja offboarding-prosessit. Uuden työntekijän tullessa taloon pitää hoitaa tunnukset, lisenssit, laitteet ja käyttöoikeudet. Näitä vaiheita on automatisoitu niin, että prosessi käynnistyy yhdestä tilauslomakkeesta, jonka pohjalta tiedot täyttyvät automaatiolla tarvittaviin järjestelmiin. Vastaavasti lähtijän kohdalla käyttöoikeudet poistuvat hallitusti. Nämä ovat asioita, joissa automaatio oikeasti säästää työaikaa ja vähentää virheitä.
Valtaosa yrityksistä on Microsoft -ympäristössä. Miten näet Copilotin ja Microsoft-ekosysteemin roolin tekoälykehityksessä? Normaali kuluttajalle tekoäly on ollut yhtä kuin Chat GPT viimeiset pari vuotta.
Kyllä se tulee olemaan merkittävä. Itse toimin käytännössä pelkästään Microsoft ympäristössä olevien asiakkaiden kanssa.
Monella asiakkaalla data on jo valmiiksi SharePointissa, OneDrivessa ja muissa Microsoftin palveluissa. Se tekee Copilotin hyödyntämisestä luontevaa, koska työkalu pääsee siihen dataan kiinni. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei intranetin sivuja tarvitse selailla linkkien perässä, vaan Copilotilta voi kysyä suoraan, mistä jokin dokumentti löytyy. Lisäksi Copilotia voidaan kytkeä muihin järjestelmiin, jolloin se voi hyödyntää myös kolmannen osapuolen dataa.
Miten yritys pääsee liikkeelle, jos tekoäly ja automaatio tuntuvat vielä isoilta aiheilta?
En lähtisi liikkeelle isosta strategiasta, vaan pienistä, konkreettisista askelista. Tekoälyn puolella se voi tarkoittaa sitä, että otetaan peruschatti käyttöön ja opetellaan kysymään siltä apua arjen tehtäviin.
Automaation puolella hyvä lähtökohta on etsiä prosessi, jossa on paljon manuaalista työtä: toistuvaa datan siirtoa, samojen pyyntöjen käsittelyä tai lomakkeita, joita täytetään käsin. Kun yksi tällainen prosessi saadaan automatisoitua, ymmärrys kasvaa ja seuraava projekti on jo helpompi.
Mihin suuntaan tekoäly ja automaatio ovat mielestäsi menossa parin kolmen vuoden aikajänteellä?
Agenttien merkitys kasvaa selvästi. Nyt työkaluja käytetään vielä paljon siten, että käyttäjä keskustelee yhden agentin kanssa. Tulevaisuudessa agentit keskustelevat myös keskenään ja hoitavat useampia vaiheita automaattisesti. Näemme todennäköisesti muun muassa HR-agentteja, laitetilausagentteja ja erilaisia sisäisiä palvelubotteja, jotka pyörivät taustalla ja tekevät työtä ihmisen puolesta.
Samalla erot yritysten välillä voivat kasvaa. Ne, jotka panostavat tekoälyyn ja automaatioon nyt, saavat etumatkaa tehokkuudessa ja laadussa. Toisaalta teknologia demokratisoituu: myös pienemmillä yrityksillä on mahdollisuus hyödyntää samoja työkaluja, kunhan rohkeus ja perusosaaminen ovat kunnossa.
Mikä on tärkein viesti yritysjohdolle ja IT-päättäjille tämän kaiken keskellä?
Tärkeintä on, ettei jää odottamaan täydellistä hetkeä. Tekoäly ja automaatio eivät ole enää kaukaista tulevaisuutta, vaan arjen työkaluja. Pienilläkin askelilla voi saada aikaan isoja hyötyjä, kunhan ne tehdään suunnitelmallisesti. Ja jos tuntuu, ettei omassa organisaatiossa ole osaamista, kannattaa hakea apua kumppanilta, joka on tehnyt näitä ratkaisuja käytännössä.
Lopulta kyse ei ole siitä, korvaako tekoäly ihmisen, vaan siitä, miten ihminen hyödyntää tekoälyä omassa työssään.
Jos haluat keskustella, miten tekoäly ja automaatio voisivat tukea teidän organisaatiotanne käytännössä, ota yhteyttä B2B Solutionsin asiantuntijoihin.
