Tekoäly on tullut vauhdilla liiketoiminnan ytimeen. Sitä kehitetään, otetaan käyttöön ja siitä puhutaan enemmän kuin mistään muusta teknologiasta viime vuosikymmeniin. Yksi asia on kuitenkin varma: kukaan ei hallitse kokonaisuutta täydellisesti. Kehitys etenee niin nopeasti, ettei yhdelläkään yrityksellä ole kaikkia vastauksia.

Tämä ei ole kuitenkaan este – vaan juuri syy, miksi tekoälystrategiaa tarvitaan. Kun mietitte tekoälyn roolia yrityksenne strategiassa, nämä kohdat on syytä nostaa pöydälle.

Liiketoiminnan tavoitteet edellä

AI-strategia ei ala teknologiasta vaan liiketoiminnasta. Mitä ongelmia halutaan ratkaista? Mihin tavoitteisiin AI voi tuoda vauhtia? Jos strategia nojaa vain tekniseen innostukseen, tuloksena on irrallisia kokeiluja ilman todellista hyötyä. Kun tavoitteet ovat selkeitä, on helpompi päättää, missä tekoälyä kannattaa hyödyntää ensin.

Ihmiset tekevät strategian todeksi

Mikään strategia ei toimi ilman kulttuuria, jossa ihmiset ovat mukana. Tekoäly haastaa osaamista, mutta se myös motivoi: arjen rutiineja voidaan vähentää ja työajasta vapautuu enemmän siihen, missä ihminen on korvaamaton. Yrityksen johdon tehtävä on varmistaa, että henkilöstö saa koulutusta, mahdollisuuksia oppia ja rohkaisua käyttää uusia työkaluja.

Käyttötapaukset konkretisoivat hyödyn

AI-strategia pysyy helposti sanahelinänä, jos ei päätetä konkreettisista käyttötapauksista. Copilot voi helpottaa tiedon löytämistä ja dokumenttien käsittelyä, automaatioagentit voivat tehostaa organisaation prosesseja. Kun hyödyt näkyvät arjessa, syntyy pohja myös laajemmalle muutokselle.

Perusasiat kuntoon

Hyötyjä ei kuitenkaan synny, jos perustekijät puuttuvat. Laadukas data, tietoturva ja sääntelyn noudattaminen (kuten EU:n AI Act ja NIS2) ovat välttämättömiä, jotta AI:n käyttö on vastuullista ja turvallista. Huolimattomuus tässä vaiheessa voi kääntää mahdollisuudet riskeiksi.

Johtaminen ja vastuut

AI-strategia on lopulta johtamiskysymys. Kuka vastaa, että tekoälyn käyttö on linjassa liiketoimintatavoitteiden kanssa? Kuka huolehtii riskeistä ja eettisistä kysymyksistä? Vastuut on määriteltävä selkeästi, jotta AI ei jää yksittäisten kokeilujen varaan.

Kumppanit tuovat varmuutta

Koska kukaan ei hallitse kaikkea itse, oikeat kumppanit ovat ratkaisevassa roolissa. Asiantunteva IT-kumppani auttaa löytämään parhaat ratkaisut ja varmistaa, että käyttöönotto etenee hallitusti ja vaiheittain. Näin hyödyt konkretisoituvat nopeammin ja turvallisemmin.

Elävä strategia

Tekoäly kehittyy nopeammin kuin mikään aiempi teknologia. Siksi AI-strategia ei ole koskaan valmis dokumentti. Se on jatkuvasti päivittyvä suunnitelma, jota mitataan ja kehitetään kokemusten pohjalta.

Yhteenveto:

Tekoäly on teknologia, mutta sen johtaminen on ennen kaikkea liiketoiminnan johtamista. Mahdollisuudet ovat valtavat – ja niin ovat riskitkin, jos AI jätetään irralliseksi kokeiluksi. Yritysjohdon tehtävä on varmistaa, että tekoälyä hyödynnetään tavoitteellisesti, vastuullisesti ja koko organisaation parhaaksi.

Haluatko sparrata, miten AI voisi tukea teidän liiketoimintanne tavoitteita? Ota yhteyttä, niin etsitään yhdessä oikeat ratkaisut.

Tekoäly ja automaatio ovat yhä enemmän mukana arjen keskusteluissa. Niistä puhutaan hype-sanoina, tulevaisuuden visioina ja uhkakuvina. Missä tekoälyn kanssa mennään nyt, ja mitä yritysjohdon ja IT-päättäjien kannattaa huomioida syksyllä 2025?

Arjen hyöty ratkaisee

Tekoäly ei ole irrallinen ilmiö, vaan osa työn tekemisen arkea. Todellinen muutos syntyy vasta silloin, kun tekoäly ja automaatio vapauttavat ihmisiä tekemään oikeita töitä. Liian monessa organisaatiossa käytetään edelleen aikaa tehtäviin, jotka olisi mahdollista automatisoida. Silloin juostaan jatkuvasti perässä.

Kun rutiinit vähenevät, työntekijät voivat keskittyä olennaiseen. Tämä lisää motivaatiota ja hyödyttää koko organisaatiota. Kyse ei ole ihmisten korvaamisesta, vaan heidän osaamisensa paremmasta hyödyntämisestä.

Copilot tuo Microsoftin työkalut lähemmäksi käyttäjää

Microsoft Copilot on konkreettinen esimerkki siitä, miten tekoäly tulee jokapäiväiseen työhön. Copilot ei ole erillinen sovellus, vaan se toimii osana tuttuja työkaluja: Outlookia, Wordia, Exceliä, Teamsia ja SharePointia.

Sen merkitys näkyy ennen kaikkea siinä, miten arjen työ helpottuu. Copilot osaa tiivistää pitkiä sähköpostiketjuja, luonnostella sisältöjä, analysoida dataa Excelissä ja rakentaa esityksiä PowerPointissa. Se tuo yhteen tietoa eri lähteistä ja auttaa jäsentämään sitä tavalla, johon ihmisellä ei aina ole aikaa.

Tämä ei silti tarkoita, että perusasioista voisi luistaa. Laadukas data ja selkeät rakenteet ovat edellytys sille, että tekoälystä saadaan kaikki hyöty irti. Copilot tuo kuitenkin merkittävää helpotusta myös silloin, kun järjestelmät eivät ole täydellisiä.

Agentit ovat seuraava askel

Generatiivisen tekoälyn rinnalle nousevat nyt myös AI-agentit. Ne ovat ohjelmallisia toimijoita, jotka pystyvät suorittamaan tehtäviä ja tekemään päätöksiä osana järjestelmiä. Käytännössä agentit voivat automatisoida työnkulkuja, valvoa tapahtumia ja ohjata prosesseja paljon laajemmin kuin yksittäiset sovelluskohtaiset työkalut.

Tämä muuttaa arkea vähitellen, ei yhdessä yössä. Kehityksen suunta on selvä: tulevaisuudessa työntekijä ei enää käytä vain ohjelmia, vaan hänen tukenaan on joukko agentteja, jotka hoitavat osan työstä taustalla.

Suurin riski on olla tekemättä mitään

Tekoälyn ja automaation suhteen tärkein kysymys ei ole, mitä kaikkea uutta on tulossa, vaan mitä organisaatiot tekevät juuri nyt. Yritykset, jotka eivät ota tätä haltuun, jäävät väistämättä jälkeen. Kilpailijat menevät ohi, koska ne pystyvät hyödyntämään ihmisten aikaa ja osaamista tehokkaammin.

Tekoälyn mahdollisuudet ovat suuret, mutta ne toteutuvat vain, jos yritysjohto ja IT-päättäjät tarttuvat aiheeseen tietoisesti. Tämä on hetki, jolloin kannattaa kouluttautua, oppia uutta ja rakentaa omaa ymmärrystä.

Lomakausi tuo tullessaan tervetullutta hengähdystä, mutta samaan aikaan monessa organisaatiossa turvallisuusriskit kasvavat. Kun toimistot hiljenevät ja vastuuhenkilöt ovat poissa, syntyy helposti mahdollisuuksia, joita rikolliset osaavat hyödyntää.

Erityisesti tietoturva kaipaa kesällä huomiota. Kyberrikolliset eivät pidä lomia, päinvastoin, he tietävät tarkalleen, milloin yrityksissä ollaan ohuemmalla miehityksellä ja reaktiokyky on normaalia hitaampi.

Yksi yllättävän merkittävä riskitekijä on sähköpostin automaattivastaus. Jos poissaoloviestissä mainitaan tarkka lomajakso ja sijaisen nimi, hyökkääjälle tarjotaan valmis käsikirjoitus. On turvallisempaa ohjata viestit esimerkiksi roolipostiin tai tiimiosoitteeseen. Näin vältetään myös väärinkäsitykset kiiretilanteissa.

Toinen keskeinen huomio liittyy käyttöoikeuksiin. Kun kesäsijaisia tarvitaan, annetaan usein nopealla aikataululla käyttöoikeuksia eri järjestelmiin. Tämä on arjessa ymmärrettävää, mutta käyttöoikeuksien purkaminen unohtuu helposti syksyllä. Tilapäiset oikeudet kannattaa kirjata ylös ja ajastaa poistettaviksi heti, kun ne eivät ole enää tarpeen.

Moni organisaatio ulkoistaa IT-palvelunsa, mikä tuo turvaa – mutta vain, jos kesäaikaiset vasteajat ja valvonnat on sovittu etukäteen. On tärkeää tietää, kuka reagoi, jos esimerkiksi sähköpostiliikenteessä havaitaan poikkeama tai tietojärjestelmissä tapahtuu jotakin tavanomaisesta poikkeavaa. Yhtä tärkeää on myös se, että organisaatiolla säilyy kyky tehdä poikkeustilanteen vaatimia päätöksiä myös lomakautena.

Ja lopuksi vielä: Malttia, kun luetaan sähköposteja ja reagoidaan niihin. Tutkimukseen perustuvan vanhan nyrkkisäännön mukaan huijausviesteihin haksahtamiseen menee puolet verrattuna siitä ajasta, mikä käyttäjältä menee ilmoittaa tapahtumasta IT-väelle. Siksi juuri nyt on hyvä hetki muistuttaa henkilöstöä perusasioista: ei kiireisiä päätöksiä sähköpostilla, ei salasanoja linkkien kautta, eikä vahvistuksia maksuihin ilman varmennusta sen asianmukaisuudesta.

Tietoturva ei saa olla asia, joka muistetaan vasta ongelmatilanteessa. Se on osa jokapäiväistä riskienhallintaa ja vastuullista johtamista – myös kesällä.

Jos haluat varmistaa, että yrityksesi tietoturva kestää myös lomakauden, ole yhteydessä. Käydään yhdessä läpi, millaiset käytännöt teillä jo toimivat ja missä voisi vielä tiukentaa.

Monet hyökkäykset hyödyntävät tänä päivänä tunnettujen ohjelmistojen päivittämättömiä tietoturva-aukkoja, joita löytyy käyttäjien koneilta. Tämä voi olla selkeä sokea piste perinteiselle antivirusohjelmistolle; se ei löytänyt virusta, mutta turvalliseksi tunnistettu ohjelmisto päätti liikennöidä siitäkin huolimatta hyökkääjän palvelimille tuoden viruksen koneelle. Eihän tämän pitänyt olla mahdollista!

Päätelaitteisiin ja käyttäjiin kohdistuvat uhat

Kiristyshyökkäykset kasvoivat vuonna 2020 maailmanlaajuisesti usealla sadalla prosentilla aikaisempiin vuosiin verrattuna ja maksetut lunnaspyynnöt kasvoivat melkein 700 miljoonaan dollariin. Eikä tahti ole tuosta juurikaan hidastunut vaikuttaen satoihin organisaatioihin viikoittain. Keskimäärin kiristyshyökkäyksen kohteeksi joutuessaan yrityksen toiminta voi olla poikki yli kolme viikkoa ja koko tilanteesta palautuminen voi vaatia paremman puolen vuodesta. Pistää miettimään, miten tähän on tultu. Eikö ole päivän selvää, että kaikkiin tietokoneisiin on asennettu virustorjuntaohjelmistot ja ne suojaavat laitteet haittaohjelmilta? Kyllä, näin asiat ovat olleetkin vuosikymmenet, mutta tilanne on muuttunut nopeasti ja radikaalisti.

Kiristyshyökkäyksistä maksettujen lunnasvaateiden määrät ovat kasvaneet viime vuosien aikana. Iskut ovat ammattimaisia, täsmällisiä ja tarkkaan suunniteltuja. Monen kiristyshyökkäyksen yhteydessä hyödynnetään käytössä olevien ohjelmistojen tuntemattomia tietoturva-aukkoja, joita ohjelmiston kehittäjät eivät ole vielä havainneet. Tällöin ympäristöön saadaan luotua takaportti, jota pitkin hyökkäys voidaan suorittaa. Keskiverto maksettu lunnassumma yksittäisestä kiristyshyökkäyksestä vuonna 2021 oli 120 000 dollaria.

Perinteisten virustorjuntaohjelmistojen toiminnan perustuessa virustietokantoihin ja haitakkeiden tunnistamiseen, uuden sukupolven ohjelmistot keskittyvät tämän lisäksi koko laitteella tapahtuvaan toimintaan seuraten ja havainnoiden koneen omien ohjelmistojen poikkeavaa toimintaa ja käytöstä. Tällaisia ohjelmistoja kutsutaan nimellä EDR (Endpoint Detection and Response) ja niiden toiminta pohjautuu yleensä koneoppimiseen ja tekoälyyn. Ne näyttävät tällä hetkellä olevan kaikkein tehokkain työkalu modernin yrityksen IT-ympäristön päätelaitteiden suojaamiseen. Nykyinen maailmanpoliittinen tilanne mahdollisesti lisää kiristysohjelmien ja identiteettivarkauksien määrää entisestään, joten siksi tulevaan kannattaakin varautua hyvän sään aikana.

Uhat hallintaan

Kuinka sitten hallita yrityksen IT-ympäristön tietoturvaa, kun koko yrityksen toiminta on hajautettu lukuisille kotikonttoreille henkilöstön etäillessä? Laitteiden päivitykset pitäisi saada varmistettua ja ohjelmistojen haavoittuvuudet paikattua. Lisäksi pitäisi varmistaa laitteiden turvallinen käyttö eri verkoissa, kun ne ovat suurimman osan aikaa yrityksen suojatun verkkoympäristön ulkopuolella. Eihän tällaiseen löydy aikaa? Tuntuu mahdottomalta tehtävältä?

Ohjelmistopäivityksien ja -haavoittuvuuksien hallintaan tarkoitetulla palvelulla sekä EDR-ohjelmistolla homma saadaan otettua kätevästi haltuun. Kaikki tapahtuu automaattisesti ja alan ammattilaiset valvovat palvelun havaitsemia poikkeustilanteita ja reagoivat näihin tilanteen vaatimalla tavalla sekä nopeudella. Palvelusta saatavilla raporteilla pystyy saamaan hyvän käsityksen omaan yritykseen kohdistuvien hyökkäyksien määrästä verrattuna muihin vastaaviin yrityksiin. Kun edellä mainittuun lisätään kaksivaiheinen tunnistautuminen pilvipalveluihin ja niiden käyttölokien seuranta, saadaan yrityksen IT-ympäristö suojattua nykyisiä IT-uhkia vastaan.

Vuonna 2020 taidot tunnistaa ja väistää erilaisia huijausviestejä kuuluvat aina vain enemmän jokaisen netinkäyttäjän perusosaamiseen.

Kyberturvallisuuskeskus tiedotti hiljattain, kuinka pahaa-aavistamattomat ihmiset olivat saaneet kiristysviestejä “omasta sähköpostistaan”. Huijari väitti pystyvänsä  lähettää huijattavan kaikille kontakteille noloja tai vähintäänkin epäedullisia videoita jotka oli kuvattu hänen tietokoneen web-kameralla. Julkisen nolauksen pystyisi välttämään, jos maksoi  huijarin hiljaiseksi lähettämällä tälle sievoisen summan rahaa.

Toisessa tapauksessa Suomen musiikkitaivaan tähdiksi tekeytyneet huijarit pyysivät faneiltaan sosiaalisessa mediassa rahallista apua. Hälytyskellojen pitäisi soida, jos ei omista tietokoneeseen liitettävää kameraa tai ei voi sietää Suomi-iskelmää. Jalo tahto auttaa toista ihmistä tai henkilökohtainen nolostuminen ja häpeä ovat kaikki tunnetiloja, joihin internetin rosvot ja ryövärit yrittävät iskeä. Tämä pätee myös työelämässä.

Me täällä tietoturvapuolella voimme rakentaa vaikka minkälaisia linnoja ja vallihautoja, joilla pitää hyökkääjät loitolla. Ne ovat kuitenkin laiha lohtu, jos tuon linnan asukkaat – eli työntekijät – jättävät nostosillan alas ja päästävät kollegalta vaikuttavan pahiksen suoraan sisään. Yleisin tällainen keino on lähettää kollegan tai asiakkaan nimissä käyttäjälle sähköpostia, jossa pyydetään kirjautumaan omilla tunnuksilla firman työympäristöön. Kirjautumisikkuna voi näyttää aidolta, mutta huijausviestin voi tunnistaa kiinnittämällä huomiota lähettäjän nimen sijaan sähköpostiosoitteeseen ja kirjautumisikkunan www-osoitteeseen. Kannattaa myös käydä kollegan työpisteellä kysymässä, että lähetitkö tällaisen sähköpostin.

Välillä sähköpostitulvaa läpikäydessä tulee kuitenkin hosuttua ja syitä voivat olla esimerkiksi: työmatka oli hirveän ruuhkainen, lounaalle pääseminen venyi tai kollega oli vienyt epähuomiossa kahvimukin. Aina ei voi olla valppaana ja sitten mennään antamaan tunnukset huijareille. Usein mokannut työntekijä huomaa erheensä, ei kerro siitä kenellekään ja yrittää korjata tilanteen itse. Tilannetta ei pidä yrittää korjata itse. Aina tulee ottaa yhteyttä niihin tahoihin, jotka vastaavat firman kyberturvallisuudesta, vaikka kuinka saattaisi nolottaa.

Häpeä ei kuitenkaan ole tarpeen. Meillä ei ainakaan naureskella, kun asiakkaiden päässä joku astuu ansaan. Käytän sanaa ”kun”, koska jopa maailman fiksuimmille ihmisille osuu kohdalle huonot päivänsä. On täysipäiväistä työtä pyrkiä pysymään kaikkien mahdollisten huijausviestien- ja keinojen perässä. Sitä on todella vaikea edellyttää firman kirjanpitäjiltä, juristeilta, graafikoilta tai insinööreiltä. Meillä ymmärretään tämä tosiseikka hyvin, koska huijauksien edellä pysyminen on meidän työtä.

Tässä vielä oleelliset tärpit jokaiselle työelämässä olevalle henkilölle:

• Pidä laitteiden käyttöjärjestelmät päivitettynä
• Pidä virusturvan ja muiden sovellusten päivitykset ajan tasalla kaikissa laitteissa
• Laita kaksivaiheinen (2FA) tunnistautuminen päälle
• Seuraa kyberturvallisuuskeskuksen tiedotteita uusimmista huijausyrityksistä
• Mikäli luulet tunnuksien päätyneen huijareille, ota välittömästi yhteyttä kyberturvallisuudesta vastaavaan tahoon

Pelikaanin lentäessä turbiiniin reagoimme ja tiedotamme tehokkaasti, mutta lempeästi ja ymmärryksellä. Välillä korjaamme ongelman, jopa ennen kuin asiakas on huomannut mitään. Tietoturvasovellusten ylläpitäminen, firman immateriaalioikeuksien ja työntekijöiden identiteetin suojaaminen ovat kaikki edelleen elintärkeä osa yrityksen turvallisuutta. Niiden rinnalle tulee kuitenkin nostaa yrityksen henkilöstön kouluttaminen huijausviestien tunnistamiseen. Maailmanluokan suojauksen rinnalla me tarjoamme myös asiakkaidemme henkilöstölle säännölliset koulutukset, joissa annetaan tilannekatsaus ajankohtaisiin huijausyrityksiin.

IT-ympäristö on yrityksen toiminnan peruskivi. Sujuvasti toimiva IT-ympäristö on parhaimmillaan huomaamaton, mahdollistaa tietoturvallisen etätyöskentelyn ja helpottaa käyttäjiensä työtä kiireisessä arjessa. Sujuva tiedonkulku, käyttäjäystävälliset pilviratkaisut ja päätelaitteet sekä laadukas tiedonhallinta vaikuttavat yrityksen tehokkuuteen ja kilpailukykyyn. Siksi IT-ympäristö kuuluu myös toimitusjohtajan työkalupakkiin.

Yrityksen hallitus ja ylin johto määrittelevät toiminnan suunnan ja tavoitteet, joita kaikki organisaation osat toteuttavat – kukin omalla tavallaan. Heitä kaikkia ohjaa ja tavoitteiden toteutumista valvoo toimitusjohtaja, joka ei niinkään osallistu pilvipalveluiden tai työasemien valintaan, vaan määrittelee liiketoiminnan suuren kuvan ja strategiset IT-linjaukset.

Mistä moderni IT-ympäristö koostuu?

Toimivan ja oikein suunnitellun IT-ympäristön merkitys on useimmille yrityksille päivän selvä asia. Yhtä selvää ei aina ole, mistä kaikesta se koostuu ja mitä tulisi ottaa huomioon, jotta IT-ympäristö palvelisi liiketoimintaa parhaalla mahdollisella tavalla myös tulevaisuudessa. Tämän vuoksi IT:n kehittämisen tulee pohjautua yrityksen kasvustrategiaan. Niinpä IT-ratkaisujen skaalautuvuuden elintärkeää merkitystä ei voi liiaksi korostaa; IT ei saa muodostua vahvassa kasvussa olevan yrityksen pullonkaulaksi. Useimmissa tapauksissa yrityksen IT-ympäristö on monimutkainen kokonaisuus, jonka hallinta ja kehittäminen vaatii useiden erikoisalojen asiantuntemusta. Laitteet ja ohjelmistot, tietosuoja- ja turvallisuus, käyttäjätuki ja koulutus, lisenssit, vakuutukset ja varalaitepalvelu ovat vain muutamia niistä lukuisista asioista, joista on huolehdittava.

Onko sinun yrityksessäsi resursseja, osaamista ja aikaa varmistaa täydellisesti, että IT-ympäristönne toimii kasvavien vaatimusten mukaisesti myös ylihuomenna?

Tunnista arkipäivän haasteet ja ongelmakohdat

Työtä turhaan viivästyttävät pullonkaulat ovat yritykselle menoerä. Ylimääräisiä viiveitä voivat aiheuttaa hitaasti latautuvat ohjelmat, verkkainen nettiyhteys, sekava tiedostonhallinta tai vaikkapa tehoton tiedonkulku organisaatiossa. Näistä kertyvä hukka-aika on suoraan pois ydinliiketoiminnasta – ja tulovirroista.

Oikeanlaisen ja toimivan IT-ympäristön avulla on helppo päästä eroon turhasta jähmeydestä. Satsaus IT-ympäristön päivittämiseen voi maksaa itsensä takaisin jo estettyään yhden ainoan virheellisen työsuoritteen tai tavaratoimituksen. Ja vuosien saatossa säästöt kumuloituvat, kun IT-ympäristö on suunniteltu tulevaisuudenkestäväksi.

Paras IT-asiantuntemus ulkoistamalla – osittain tai kokonaan

Vaihtoehdot yrityksen IT:n ulkoistamiseen ovat moninaiset, yksittäisen ohjelmiston ulkoistamisesta koko yrityksen IT-palvelujen ulkoistukseen.

Osittaisella ulkoistamisella tarkoitetaan yksittäisen ohjelmiston tai ohjelmistokokonaisuuden ulkoistamista. Suurin osa yrityksistä on itse asiassa jo ulkoistanut osan IT-palveluistaan oman ydintoimintansa ulkopuolelle. Esimerkiksi IT on osittain jo ulkoistettu, kun yksittäinen palveluohjelmisto tai pilvipalvelu hankitaan kolmannelta osapuolelta. Tietoturvaakaan harvoin mielletään suoranaisesti IT-palveluiksi, mutta suurin osa yrityksistä hankkii sen ulkopuoliselta kumppanilta.

Täysimittaisella ulkoistamisella tarkoitetaan käytännössä sitä, että IT-kumppani hallitsee kaikkea IT-asioihin ja -laitteistoon liittyvää toimintaa taustajärjestelmistä palvelimiin. Kun IT on ulkoistettu täysin, on erityisen tärkeää, että yhteistyö ulkoistetun kumppanin ja yrityksen välillä toimii saumattomasti. Usein kumppani on tiiviissä yhteistyössä esimerkiksi tietohallinnosta vastaavan henkilön kanssa, jotta IT pysyy perillä liiketoimintastrategiasta ja voi tarpeen tullen vastata muuttuviin tarpeisiin nopealla aikataululla. Täysimittainen ulkoistaminen on hyvä vaihtoehto, kun IT:n varmuudesta ja toimivuudesta halutaan olla 100% varmoja.